The Kulma syntyi, kun seitsemän sopivan kieroutuneella huumorintajulla varustettua lukiolaisalkiota päätyivät kohtalon oikusta Joensuun lyseon lukioon. Kukaan meistä ei itseasiassa ollut Joensuusta, vaan kaikki asuivat Joensuun ympäryskunnissa. Kaikki olivat lähteneet pakoon kotikuntiensa Liperin (Ana, Keso ja Lippe), Polvijärven (Mikko ja Artsi) ja Kontiolahden (Mika ja Hämäläinen) lukioita. Oikeastaan Kulman syntyminen oli väistämätöntä, kun kerta samaan lukioon satuimme, sen verran samanhenkisistä hörhöistä tässä on kyse.
Kulman jäsenten ajautuminen yhteen ei johtunut samalle luokalle sattumisesta. Itse asiassa meitä oli kolmella luokalla, B:llä (Mika ja Mikko), C:llä (Artsi ja Hämäläinen) ja D:llä (Ana, Lippe ja Keso). Mutta kun luokattomasta lukiosta on kyse, niin eipä luokilla ole lopulta paljoakaan väliä. Tässäkin tapauksessa yhdistäväksi tekijäksi muodostuivat pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia. Matematiikassa oli kaksi ryhmää, toisen muodosti B-luokka ja toisen C ja D-luokat. Kun vielä fysiikassa ja kemiassa oli sekaryhmiä kaikilta luokilta, niin eipä siinä paljon muuta tarvittu. Pian näissä niin jaloissa aineissa joka kurssin alussa muodostui johonkin päin luokkaa eloisa ryhmä, jossa viljeltiin ulkopuolisille täysin käsittämätöntä huumoria. Tunnilla alkaneita juttuja jatkettiin sitten yleensä ATK-luokassa, jossa Kulma alkoi oikeastaan toden teolla konkretisoitumaan. Ensimmäisenä lukiovuonna meidät löysikin todennäköisimmin ATK-luokasta mekastamasta kovaäänisesti.
Toisen vuoden keväällä ATK-luokka alkoi olla turhan kansoitettu, eikä siellä ollut enää mukava hengailla. Siirryimme istuskelemaan ATK-luokan ulkopuolella olevien pöytien päälle. Siinäpä olikin ihmeellisen rattoisaa istuskella, eikä mieli tehnyt enää yhtään ATK-luokkaan.
Kun olimme kerran vallanneet Kulman käyttöömme, emme siitä enää suostuneet luopumaan. Yhdessä vaiheessa pöydät kannettiin kulmasta pois, mutta tilalle ilmestyi penkkejä. Nämä penkit olivat lopullisen Kulman ensimmäinen osa. Joku kantoi penkit aluksi pari kertaa pois, koska paloturvallisuuden vuoksi ne eivät olisi saaneet olla siinä (Kulmassa oli paloposti). Kannoimme kuitenkin penkit aina takaisin paikalleen, ja lopulta väsytystaktiikka tuotti voiton. Kulman pysyvyys oli nyt lopullisesti taattu. Hiljalleen myös muut olennaiset komponentit kasautuivat Kulmaan. Virheä sermi toi mukavaa suojaa ja pöytä oli sekä käytännöllinen että tyylikäs. Aivan loppuunsa Kulma ei kuitenkaan ollut vielä hioutunut. Lopullisen muotonsa se sai viimeisen vastoinkäymisen kautta.
Hieman ennen Lyseon yötä marras-joulukuussa 1999 (menossa oli siis jo kolmas vuotemme lukiossa) joku siirsi pöydän pois Kulmasta. Tämä oli erityisen harmittavaa, koska pöytästä oli jo tullut Kulman olennainen osa. Emme kuitenkaan masentuneet, vaan kannoimme tilalle vielä jotain parempaa: yhden toisen kerroksen suurista pyöreistä pöydistä. Pöytään löimme vielä lapun, jonka mukaan pöytä oli olennaista rekvisiittaa Lyseon yön näytöksessämme (7 pientä Pinokkiota ja ns. Kepetto). Pöytä oli aivan loistava. Se oli juuri sopivan kokoinen Kulmaan, ja sen ympärille kaikki Kulman jäsenet mahtuivat hyvin istumaan. Kulma oli saavuttanut sen fyysisen olomuodon, jossa sen muistamme.
Fyysinen ulottuvuus oli tietenkin vain kehys Kulmassa syntyneille uskomattomille jutuille ja ideoille. Välitunneilla Kulmasta raikui yleensä kova nauru tai sitten siellä saatettiin käydä järjettömän kovaa väittelyä jostain naurettavan pienestä asiasta.
Alla on pari mielettömimmistä Kulmassa heitetyistä jutuista ja ideoista. Jos keräisimme tähän jotain isompaa listaa, niin Mikolta loppuisi levytila. Joten muutama ikimuistoinen juttu riittäköön. Useimmat näistä eivät kerro ulkopuolisille mitään, ehkä selitämme näitä joskus:
Nykyisin Kulman jäsenet ovat levittäytyneet ympäri Suomea, mutta yhteyttä pidetään koko ajan Boordin ja #Thekulman kautta. Kaatherinkeja järjestetään Joensuun seudulla tasaisin väliajoin, ja meno on yhtä railakasta kuin ennenkin.
Takaisin pääsivulle